Heikoilla jäillä

”Yrityksenä kompensoimme kaikkien tuotteidemme hiilijalanjäljet. Myös ihmisten jalanjäljet voi hyvittää. Täytin kesällä pyöreitä ja sain yritykseltäni lahjan, joka sovittaa koko tämänhetkisen maallisen vaellukseni."

"… vaikka siltä vaikuttaakin. Suunnittelija ei pääse koskaan eroon tarkkailijan roolistaan, ja skanneri on koko ajan päällä asioihin mitkä saavat inspiroitumaan."

"Tietämättäni olen omaksunut monia suunnittelijalle tärkeitä ominaisuuksia jo lapsena. Tässä niistä muutama ja vähän muutakin tarinoiden muodossa."

"Minulla on ollut ilo saada useita ammattiini liittyviä tunnustuksia pitkän urani aikana. Usein kysytään, mitä palkinnot minulle merkitsevät. 20 x Good Design Award, 3 x Green Good Design Award, Kaj Franck Prize, Pro Finlandia, Vuoden Huonekalusuunnittelija jne. -puhuisin palturia, jos väittäisin, että ne eivät merkkaa mitään. Niitä ei voi kuitenkaan syödä eikä niiden päällä voi pötköttää, mutta jotain hyötyä niistä on."

"Meillä kaikilla on se vanhempi sukulaismummo, joka on pessyt ja kerännyt talteen jugurttipurkit, leipäpussit sekä niiden sulkimet. Isovanhempamme eivät heittäneet mitään pois ja kaikki tavarat korjattiin ja käytettiin ihan loppuun. Tässä piilee suuri viisaus, josta voimme ottaa oppia tänä päivänä -ehkä enemmän kuin arvaammekaan."

”Vastuullisuus -sana on kulunut ja pitäisi keksiä jotain muuta”, ”Nykyäänhän kaikki ovat vastuullisia”, ”Vastuullisuus on nyt muotia” ja ”Vastuullisuus ja hiilijalanjäljen laskeminen alkavat olla jo passe” ovat kannanottoja, joita kuulemme nykyään toistuvasti. Ovatko asiat näin hyvin?

”Esi-isillämme oli luontainen käytännöllisen esteettisyyden taju ja pakko elää luonnon kanssa rinnan, halusivat he sitä tai eivät. Materiaalien käyttö hioutui huippuunsa ja seuraava sukupolvi paransi edellisen innovaatioita. Voiko designeri ottaa tästä jotain opiksi?”