Vierailijana Heikki Saure
Voiko suomalaisista tontuista ja haltioista tehdä vakavaa designia? Vastaus: Ei vakavaa, mutta designia kylläkin! Me suomalaiset emme ehkä oikein osaa arvostaa perinteitämme. Nykyisen joulupukkimmekin habitus on Coca-Colan mainososaston luoma punanuttuinen kiltti setämies. Ja tonttujenkin särmät ovat pyöristyneet siinä pesuveden mukana.
Lähdin rohkeasti suunnittelemaan figuurisarjaa, joka perustuu kansanperinteeseemme. Apuna aiheeseen syventymisessä oli todellinen tonttujen tuntija, kirjailija Heikki Saure. Vierailevana blogistina hän avaa tässä aihetta enemmän.
- Tapio
Tontut ja haltijat vievät meidät suomalaisuuden ytimeen ja ikiaikaisten asioiden äärelle. Ne saattavat olla kaikkein vanhimpia suomalaisten tuntemia jumaluuksia, henkiolentoja ja yliluonnollisia hahmoja – niin vanhoja, että kukaan ei tiedä, milloin ne ovat ilmestyneet suomalaisten elämään.
Tontut ja haltijat ovat olleet luonnonpaikkojen ja rakennusten haltijoita ja suojelijoita. Kun ihmiset aistivat, että niitä on kaikkialla, he alkoivat kunnioittaa myös niitä paikkoja, asioita ja ilmiöitä, joiden haltijoita ne ovat. Tontut ja haltijat opettivat ihmiset ymmärtämään, että kaikesta täytyy pitää huolta: luonnosta, rakennuksista, esineistä, ihmisistä ja eläimistä.
"Ihmisten elämään ovat vaikuttaneet paljon enemmän ne, joita ei ole, kuin ne, joita on."
Parhaimmillaan tonttu on hyväntahtoinen ja auttaa arkisissa askareissa. Mutta on tontulla toinenkin puoli. Siksi sen kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Jos tonttua ei kunnioita eikä kuuntele sen neuvoja, se on pahimmillaan hengenvaarallinen. Kansanperinteen arkistosta löytyy useita tapauksia, joissa huonosti käyttäytynyt isäntä tai emäntä on löytynyt saunasta kuolleena. Tällöin on epäilty, että syyllinen on tonttu.
Vaikka kirjani Tonttu – tarua ja totta ilmestyi jo vuonna 2019, tontut ja monet muutkin kansanperinteemme hahmot ovat elämässäni edelleen vahvasti läsnä. Viimeisin osoitus tästä on Tapio Anttila, joka pyysi minua kirjoittamaan tekstiä Tapion väki -figuurien esitteeseen.
Tapion väki -figuureissa minua kiehtoo muinaisen kansanperinteen ja nykyaikaisen designin kohtaaminen. Jokainen hahmo on vaivihkainen ilmestys, josta ei heti saa tolkkua, mikä se oikein on. Onko se tonttu, haltija vai joku muu? Kansanperinteestämme löytyy yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, miltä tonttu tai haltija on näyttänyt. Toisaalta taas on kerrottu, että niitä ei varsinaisesti nähty, vaan jotenkin vain aistittiin.
Tapio Anttila ehdotti, että tekisin esitteeseen myös hahmojen käyttöohjeet. Tehtävä lankesi minulle kuin luonnostaan, sillä minulla on kokemusta yhteistyöstä tonttujen ja haltijoiden kanssa.
Tein Tonttu-kirjaa yksin erämaan keskellä Ilomantsissa Kalevalaseuran residenssissä. Aina kun menin saunaan, tervehdin kohteliaasti saunatonttua. Saunasta lähtiessäni jätin sille makoisat löylyt ja toivotin hyvää iltaa, kumarsin ja lausuin näkemiin. Seuraavalla kerralla saunaan oli turvallista astella, kun tiesin, että saunatonttu on hyvällä tuulella.
Tapion väki -figuurien käyttöohjeiden tekemistä helpotti myös se, että olen kotonakin käyttäytynyt jo kauan niin kuin käyttöohjeeseen kirjoitin. Kun olen lähdössä kodistani, nyökkään kohteliaasti kodinhaltijalle. Koen saavani siltä voimaa ja varmuutta.
Kun Tonttu-kirjani oli ilmestynyt, minulta kysyttiin usein ja kysytään yhä, uskonko, että tonttuja on oikeasti olemassa. Tämä voi tuntua oudolta, mutta päädyin siihen, että sillä ei ole merkitystä, onko niitä ihan oikeasti olemassa vai ei. On tai ei – ne ovat vaikuttaneet elämäämme valtavasti.
"Tontut ja haltijat vievät meidät suomalaisuuden ytimeen ja ikiaikaisten asioiden äärelle."
Kun viimeistelin kirjaa, minusta tuntui siltä, että kirjan alkuun piti vielä loihtia jokin motto tai sanonnantapainen kiteytys. Lähes heti se pälkähti päähäni. Ensin olin ylpeä siitä, että olin sen keksinyt. Sitten aloin epäillä, olinko tosiaan sen itse keksinyt.
Kirjaa tehdessäni koin usein, että tontut suhtautuivat suopeasti työhöni ja auttoivat minua löytämään kuin taikaiskusta tarvitsemani tiedon valtavien kirjapinojen ja arkistojen kätköistä. Ettei vain joku tonttu tipauttanut minun päähäni lausahduksen, joka päätyi kirjani alkuun: "Ihmisten elämään ovat vaikuttaneet paljon enemmän ne, joita ei ole, kuin ne, joita on."
- Heikki Saure
"Kumma tuntu tuvassa." / Kodinhaltia -figuuri
