Tapio Anttila
Teimme vuosittaisen disainerin pyhiinvaellusmatkan megalomaanisille Milanon huonekalumessuille. Sinne mennään yleensä maistelemaan suuren maailman trendejä, jotka polttavat äitien tekemiin ruokiin tottunutta suomalaista kieltä. Suunnittelijalle trendit ovat vähän kaksiteräinen miekka; pitäisi seurata niitä, mutta toisaalta tehdä jotain ajatonta ja omaa. Miten tästä voi selvitä täysjärkisenä takaisin tuottamaan trendikästä tavaraa, joka on kuitenkin omintakeista?
Milanon messuja on pidetty alan ”The Messuina”, jossa maailman parhaat brändit ensi esittelevät uutuutensa. Siksipä alalla olevan on ollut paras käydä siellä päivittämässä päänsä mitä viimeisimmistä virtauksista on odotettavissa. Trendejä haistelevat nenämme ovat olleet tukossa koronan takia jo pari vuotta ja odottivat kiihkeästi uusia tuoksuja.
Tällä kerralla tosin yleisen johtopäätöksen tekeminen siitä, minne design on menossa, oli aika mahdotonta. Messujen anti oli jostain kummallisesta syystä keskittynyt enemmän premium-luxury segmenttiin. Suomeksi sanottuna hemmetin kalliiseen tavaraan. Jos sen perusteella tekisi arviota trendeistä, se kuuluisi näin: kiiltävää, kultaa, hopeaa, messinkiä, marmoria, valtavia ja muhkeita sohvia, laatua ja tummaa puuta. Vastuullisuus, järkevä tilankäyttö, monikäyttöisyys ja innovatiivisuus loistivat poissaolollaan, jotka ovat ehkä enemmän mid-premium segmentin arvoja. Tämän segmentin brändit puuttuivat - etunenässä johtavat skandibrändit.
Väkisinkin kävi mietityttämään, miksi messujen tarjonta oli keskittynyt juuri tähän kalliimpaan päähän ja miksi juuri nyt? Olemme siirtyneet kriisistä toiseen ja taloustilanne on kaikkialla huono. Tämä on varmasti lisännyt polarisaatiota designin kuluttajissa. Varakkaimpia tämä maailman tilanne ei välttämättä heilauttele paljoakaan, kun taas toisessa ääripäässä toimitaan entistä enemmän hintalähtöisesti. Saattaa olla, että koronan jälkeen messutkin hakevat yleisesti uutta muotoaan samoin kuin uudessa kriisissä oleva maailmakin. Lisäksi trendien synnyttäminen ja niiden haistelu on siirtynyt yhä enemmän nettiin ja someen, joten messujen roolikin saattaa olla hakusessa.
En siis lähde arvuuttelemaan näiden messujen perusteella mikä on nyt trendikkäintä. Ja jos sinä lukija olet jaksanut lukea tätä höpinää tähän asti, kehotan sinuakin pidättäytymään siitä. Sinullakaan ei ole mikään kiire, sillä trendien yksi ylivoimainen piirre on se, että ne eivät lopu koskaan - niitä tulee koko ajan lisää ja vanhoja poistuu. Värien ja muotojen sijaan katsoisinkin nyt aidan yli megatrendejä. Siellä on pitkään häämöttänyt vastuullisuus. Se tulee ihan varmasti säilymään, mutta sekin hakee uusia muotoja ja konkretiaa. Siihen liittyy oleellisesti pitkäikäisyys, puun käyttö ja läpinäkyvyys sekä kiertotalous. No - tämänhän te jo tiesitte, mutta se miten asiat toteutetaan, on ”SE” juttu.
Jotain johtopäätöksiä voisi kuitenkin tehdä, sillä eri segmentit ovat aina vuorovaikutuksessa toisiinsa ja ottavat vaikutteita toisiltaan. Jos näiden messujen anti oli ylellistä, siitä välittyi kuitenkin tietty kodikkuus ja harmonia. Värien ja materiaalien suhteet olivat tarkoin harkittu ja ne olivat sopusoinnussa kokonaisuuden kanssa - lopputulos oli tyylikäs. Loppusilauksena käytettiin todella runsaasti vihreyttä tuovia kasveja. Messurakenteet eivät muistuttaneet niinkään osastoja, vaan ne olivat kuin hallien sisälle rakennettuja valtavia taloja. Puuta oli käytetty hyvinkin runsaasti, mutta yleisilme ei ollut puulle tyypillistä kantikkuutta, vaan muodot olivat pehmeitä ja monimuotoisia. Tämän päivän robottitekniikka mahdollistaa puun monipuolisemman työstämisen ja se näkyi todella voimakkaasti.
Voiko sitten ajaton olla trendikästä? Tai trendikäs ajatonta?
Vastaisin molempiin kyllä! Ajattomuus on vastuullista ja jos vastuullisuus on megatrendi niin ajattomuus on silloin trendikästä. Trendikäskin voi olla ajatonta, sillä hyvin suunniteltu ja tehty trendikäs huonekalu toimii oman aikansa hyvänä esimerkkinä ja voi saavuttaa ikonisen aseman tietyn tyylin edustajana, jolloin ajattomuuden määritelmä täyttyy. Kuulostiko sekavalta? No - sitä se varmasti sitä olikin…sori.
Kuten alussa totesin, suunnittelijalle trendit ovat hieman hankala asia. Pitäisi seurata jotain jonkun toisen luomaa väriä, tyyliä, muotoa jne., mutta tehdä silti jotain omaa. Myönnän, että seuraan mitä designissa tapahtuu, mutta pyrin ”unohtamaan” ne suunnitellessani jotain uutta. Tätä on vähän vaikea selittää, mutta annan alitajunnan hoitaa homman ja trendit ovat jossain siellä luomistyön taustalla kummittelemassa. Elän tässä ajassa ja en pysty kuitenkaan sulkemaan tämän ajan tiettyjä elementtejä ilmaisustani. Saattaa olla, että tämäkin kuulosti sekavalta - sori.
Värit ovat tyypillinen trendi asia, josta puhutaan paljon. Omassa designissani ne ovat pysyneet aika neutraaleina - ainakin toistaiseksi. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin koen trendivärien käyttämisen liian helpoksi, sillä joku toinen on määritellyt ne minulle valmiiksi. Toisekseen yritän tehdä pitkäikäisiä tuotteita ja voimakkaat värit eivät aina sovi siihen. On selvää, että ihmisten tarpeet sekä sisustukset muuttuvat. Haluaisin, että kalusteeni kestäisi nämä muutokset ja kulkisivat heidän mukanansa pitkään. En missään nimessä vastusta värien käyttöä, mutta ajattelen asiaa enemmän kokonaisvaltaisesti sisustuksen kautta. Suosittelisin, että värit toteutettaisiin sisustuksessa helpompien elementtien kautta, kuten verhot, matot, irtopäälliset, tyynyt tai vaikkapa maalattavat seinäpinnat. Niiden värejä on aina helpompi muuttaa ja päivittää kuin esimerkiksi hintavamman sohvan.
Me suomalaiset olemme vähän huonoja tässä jutussa mainitsemassani segmentoinnissa. Eli määrittelyssä mitä tarjotaan, miten tavoitellaan ja puhutellaan oman brändin asiakaskuntaa sekä miten vastataan juuri heidän tarpeisiinsa. Tätä voi lyhyesti sanoa asiakaslähtöisyydeksi, jota tarjoaisinkin uudeksi tulevaisuuden trendiksi. Eli ei syötetä asiakkaalle ylhäältäpäin mitä hänen täytyy tehdä vaan mietitään sisältäpäin mitä hän tarvitsee. Ei kuulosta kovin trendikkäältä?
Ja vielä loppukevennys. Luin joskus Jasper Morrisonin haastattelua, jossa toimittaja kysyi miten hän seuraa trendejä. Hän vastasi: ”En seuraa niitä ollenkaan, vaan luon niitä”. Aika kova väite...
- Tapio